Siirry pääsisältöön

2.2. Pelillistämisen monet hyödyt


Monet meistä ovat pelanneet joskus elämänsä aikana mobiilipelejä. Moni ei kuitenkaan tiedä mitä pelillistäminen tarkoittaa. Nyt ajattelin avata sitä vähän tässä postauksessa. 

Mitä pelillistäminen on?

Maailman ensimmäinen pelillistämisen professori Juho Hamari kertoo, että pelillistäminen on sitä, että organisaatiosta halutaan saada pelin kaltainen. Kilpailevat joukkueet työyhteisössä ja joukkueen sisäinen yhteistyö motivoi paremmin kuin pelkkään kilpailuun tai yhteistyöhön pohjautuva organisaatio. Pelaamisella voidaan hänen mukaansa lisätä ongelmanratkaisukykyä, tunteiden säätelyä ja pitkäjänteisyyttä. Tiivistäen pelillistämisessä jonkin prosessin tekemisestä tehdään motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja elementtejä.

Pelillistämisen keinot opettamisessa

Kuva 1. Apple (kuvakaappaus)

Pelillistämistä voidaan käyttää uusien asioiden opettamisessa. Yhtenä esimerkkinä on sähköpostin kautta tulevien kalasteluviestien tunnistamisen opettamiseen tähtäävä Hoxhunt-palvelu. Siinä työntekijät saavat pisteitä, jos tunnistavat oikein simuloidun kalasteluviestin sähköpostissa. Työntekijät näkevät pistetilastoja ja voivat kilpailla keskenään tunnistamisessa. Se motivoi asian opettelemiseen. Autonvalmistajista esimerkiksi Mercedes käyttää pelillistämistä opettamaan ajajia ympäristöystävälliseen ajotapaan. Säästämällä energiaa voi kerätä pisteitä Eco Coach -appiin Saksassa. Yksi esimerkki cyberturvallisen koodauksen opettamisesta ohjelmistoyrityksissä pelillistämisen keinoin on Secure Code Warrior -palvelu, jossa koodarit voivat kilpailla keskenään siitä, kuka tunnistaa parhaiten haavoittuvuuksia sisältävät ohjelmakoodit ja niiden parhaat korjauskeinot.

Pelillistämisen keinoja käytetään monissa loppukokeisiin tai pääsykokeisiin valmentavissa ohjelmissa. Kielen oppimisessa esimerkiksi Duolingossa voi saada pisteitä oikeista vastauksista. 

Pelillistämisen keinot työelämän innostajana

Kuva 2. Pixabay, Tumisu (Pixabay License)

Kun työelämässä yhä enemmän korostetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta, siihen voidaan Hamarin mielestä päästä pelillisin tai jopa leikillisin menetelmin. Talous ja koko yhteiskunta hyötyy, kun työ saadaan pelillistämisen keinoin antoisammaksi ja vapaa-ajastakin saadaan tuottavaa. Pelillistäminen mahdollistaa joustavan työajan ja vapaa-ajan limittymisen.

Pelillistäminen innostaa terveellisiin elämäntapoihin

Kuva 3. Samsung (kuvakaappaus)

Säännöllistä liikuntaa motivoivat kännykkäsovellukset sekä älyrannekkeet ja älysormukset ovat yleistyneet. Samsung Health on esimerkki sovelluksesta, jolla seurataan terveyttä ja elämäntapoja. Se antaa mitaleita päivittäisen liikuntatavoitteen saavuttamisesta. Sovellus antaa myös tsemppiviestejä liikunnan jatkamisesta. Monissa sovelluksissa pystyy vertaamaan omaa suoritusta muiden suorituksiin. Oura sen sijaan on esimerkki älysormuksesta, jonka avulla voi seurata unenlaatua, aktiivisuutta ja palautumista henkisestä sekä fyysisestä kuormituksesta. Mielestäni terveyden edistämiseen käytettävät sovellukset ovat hyödyllisiä. Käytän lähes päivittäin kännykässäni olevaa terveys-sovellusta, josta näkee kävellyt askeleet ja muita kategorioita ovat esimerkiksi elintoiminnot, hengitys, sydän ja uni. Kaikesta voi tehdä pienen haasteen ja päivittäin teen sen kävelemisestä.


Lähteet:

Elisa Kulma 2021. Kotimainen OURA hyvinvointisormus. Luettavissa: https://kulma.elisa.fi/elamasi-tasapainoon-oura-hyvinvointisormuksella. Luettu: 15.4.2021.

Puolakka, L. 12.1.2018. Mikä on pelillistämisen ja pelin ero? - Nordicedu. Luettavissa: https://nordicedu.com/blogi/mika-on-pelillistamisen-ja-pelin-ero. Luettu: 15.4.2021.

TEK Verkkolehti 2020. Pelillistäminen tuo lisäpotkua työhön ja elämään. Luettavissa: https://lehti.tek.fi/tyoelama/pelillistaminen-tuo-lisapotkua-tyohon-ja-elamaan. Luettu: 15.4.2021.





Kommentit

  1. Blogikirjoituksessa oli hyvin tuotu esille pelillistämisen hyötyjä esimerkiksi terveys- ja opettamiskäytössä. Myös kuvat itse sovelluksista helpottivat hahmottamista. Asiaan oli selkeästi perehdytty hyvin. Paikka paikoin teksti saattoi olla hieman tylsää, sekä termin ''pelillistäminen'' olisi voinut avata hieman helpommin ymmärrettävällä tavalla.
    -Antti Pokela

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

1.1. Digitaidot ovat jokaiselle tarpeellisia kansalaistaitoja

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaamme ja jokapäiväistä elämäämme. Se vaikuttaa sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluihin. Valtiovarainministeriö ylläpitää suomidigi.fi-sivustoa. Olen löytänyt sieltä kolme kiinnostavaa artikkelia, joista  ensimmäinen  käsittelee hyviä digitaitoja,  toinen  sähköisten palvelujen luomaa eriarvoisuutta ja  kolmas  hakukonenäkyvyyttä. Nyt hyvät lukijani, tarttukaa tuumasta toimeen ja perehtykää rohkeasti näihin muutamiin perusasioihin! Toivon saavani kommentteja asioista, joita tämä kirjoitus teissä lukijoissa herättää. Kommentointimahdollisuus on sivun alareunassa.  Uusi kansalaistaito Digitaaliset taidot ovat nykyään kansalaistaito. Yhtenä haasteena on tekninen osaaminen kuten älypuhelimen tai nettiselaimen käyttö. Taidoista on paljon hyötyä, ne luovat monenlaista hyvinvointia. Sosiaalisen median sovelluksien hallitseminen ja muut yhteydenpitoon tarkoitetut digitaidot rikastuttavat elämää. Kunnan kannattaa järjestää kuntalaisille digitukea. Se

6.7. Kaupankäynti tulevaisuudessa

Uudet teknologiat mullistavat tulevaisuudessa kaupankäynnin. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus ovat työpaikkojen arkea mullistavia työkaluja. Virtuaalilasien avulla pääsee kurkistamaan aivan uudenlaiseen maailmaan menemättä paikan päälle. Käydäänpä seuraavaksi läpi tarkemmin mitä virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus tarkoittavat. Mitä ovat lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus? Kuva 1 . Pixabay, Unknown (Pixabay License) Lisätty todellisuus eli augmented reality (AR) tarkoittaa visualisointitekniikkaa, jossa yhdistetään visuaalisia objekteja osaksi todellista ympäristöä. Monille on varmaan tuttu Pokemon Go -peli, jossa etsitään fyysisestä ympäristöstä virtuaalisia pokemonhahmoja. Se on havainnollinen esimerkki lisätystä todellisuudesta. Virtuaalitodellisuus eli virtual reality (VR) tarkoittaa kolmiulotteista tietokonesimulaatiolla muodostettua keinotekoista ympäristöä. Virtuaalitodellisuudessa hyödynnetään useimmiten näköaistin lisäksi kuulo- ja tuntoaisteja, jol